MANIC FINLAND : KIRJASTO : BRADFIELD PROVINSSIROCKISSA 2001

Bradfieldin haastattelu Provinssirockin keikan jälkeen lähetettin seuraavan päivän Upteekissa. Haastattelijana Harri Hakanen.

Nyt meillä on taas jännät paikat. Meillä on studiossa James Dean Bradfield. Tervetuloa show'hun, tervetuloa Suomeen.

- Terve.

Nautitko keikasta?

- Kyllä nautin keikasta todella paljon. Vaikutti vähän siltä, että porukka oli aika humalassa. Todella siistiä kuitenkin, yleisö oli hyvä.

Kuulin, että heitit akustisen kitaran yleisöön. Toivon ettei se ollut kovin kallis kitara...

- Joo se ei ollut kovin kallis. Käytin sitä Everything Must Go -kappaleessa ja lavan oikealla puolen oli siisti tyyppi, joten heitin sen sille. Itseasiassa vihaan sitä kitaraa.

No se oli kuitenkin kiva tempaus. Olet ollut täällä aiemminkin, ja kuulin että halusitte vartavasten Provinssirockiin. Teidän täytyy todella pitää näistä festareista?

- Yeah! Muistan viime kerran. Soitimme ennen, jälkeen tai samaan aikaan Blurrin kanssa. En muista tarkalleen, mutta kuitenkin se oli helvetin hyvä kokemus. Siellä oli hyvä backstage. Se ei ollut mikään valtava mediafestivaali niin kuin useimmat festivaalit. Provinssissa ei kokoajan tule joku levy-yhtiöstä puheille, vaan siellä meno oli rentoa. Meillä on Suomessa paljon faneja, ja emme ole kovin ahkerasti vierailleet täällä neljän vuoden aikana, joten päätimme antaa nyt suomalaisille mahdollisuuden nähdä meidät.

Porukka oli siis juovuspäissään. Teillä on paljon asiaa lyriikoissanne, joten pahastutko jos porukkaa tulee kuitenkin vain juhlimaan ja pitämään hauskaan?

- Ei, ei. Minusta on ihan ok, että porukka tulee syömään hotdogeja ja juomaan bissee. En välitä siitä. On tyhmää odottaa, että kukaan tulee festareille tarkastamaan lyriikkaa, koska sen voi tehdä kotona rauhassa. Festareilla päästetään vaan kaikki irti ja pidetään hauskaa.

Mutta yleisössä oli myös Che Guevara-lippuja ja tällaista. Miltä ne tuntuivat?

- No itse en ole hirveän innostunut Guevarasta. Se on kuitenkin enemmän sellainen "opiskelijalippu". Ideologia on yksinkertainen ja on helppo olla jonkin takana. Heti kun näin sen, ajattelin että lipun kantajan täytyy olla 20 ja minä olen 32.

Teettekö paljon festareita tänä kesänä?

- Ehkä 16 tai jotain. Yksi on Fuji-festivaali Japanissa. Sitten festareita Euroopassa: kolme Saksassa, sitten Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa, pari Britanniassa... Tämä on tällainen festivaalikausi.

Kävitkö paljon festareilla, kun olit nuori?

- Silloin kun olimme Nickyn kanssa nuoria, ehkä 15, menimme Womad-festivaaleille Britanniassa. Se oli niin hirveä kokoemus, että päätimme ettemme koskaan mene enää festareille muuta kuin soittamaan. Tuo oli sellaista 15-vuotiaan ajattelua. Me pidimme lupauksemme. Seuraavana kesänä olimme itse soittamassa. Festareilla vaan oli liikaa huumeita ja se ei sopinut meille viattomille walesilaispojille. (nauraa)

Tänä vuonna Provinssista perui paljon yhtyeitä. Outkast perui, koska heidän yhdellä jäsenellään oli munuaiskiviä, Muse ja My Vitriol peruivat...

- ...mutta Manic Street Preachers made it baby!! Me emme petä!

Jos te olette joutuneet perumaan keikkanne. Mikä on ollut yleensä syy?

- Me olemme soittaneet livenä 12 vuoden ajan. Me emme ole juurikaan peruneet keikkojamme, paitsi kun yksi meistä on voinut todella, todella pahoin. Mutta emme ikinä peru keikkaamme sen takia, että paikalle olisi ollut vaikea päästä.

Yksi asia minun täytyy kysyä. Olette sanoneet, että Manicist julkaisevat kokoelmalevyn ja sitten vielä studiolevyn, jonka jälkeen lopetatte. Onko tämä siis suunnitelma?

- Me emme itseasiassa ole sanoneet noin. Me sanoimme, että teemme ensikiksi kokoelmalevyn. Olemme tehneet kolme levyä nelipäisenä ja kolme levyä kolmipäisenä. Haluamme näyttää myös Richeyn olleen yhtyeessä kunnioittaaksemme häntä. Sanoimme myös, että teemme sen jälkeen yhden levyn ja katsomme siitä sitten miten jatkamme. Meidän odotetaan jatkuvasti hajoavan, se on omituista.

Kuulimme tänään kiinnostavan setin. Muutatteko settiänne useinkin?

- Teemme setin aina kolmelle keikalle ja sitten taas muutamme sitä, koska muuten siihen kyllästyy. Minusta on hauska soittaa juttuja kuten Sweet Child O'Mine -riffiä. Se on minusta hauskaa, koska olen Slash-fani. Festareille porukka on niin humalassa, että niille on hauskaa soittaa Slash-riffiä.

Mikä oli reaktio yleisössä kun soitit riffiä?

- Ensiksi he ajattelivat. Vow! hei soittavat Sweetin, ja kun emme soittaneet loppuja, he pyysivät soittamaan loputkin kappaleesta.

Minne menette Suomesta?

- Me mennään kotia. Me harjoittelemma ja yritämme muuttaa settiä. Käyn tekemässä isälle ostoksia, lomailemme ja sitten palaamme soittamaan loput festivaalikeikat.

Paljastatteko minne menette lomalle?

- En, en..

Varmaan jonnekkin missä on lämmintä ja aurinkoista. Kiitoksia James tästä ja showsta. Kaikkea hyvää ja hauskaa lomaa!

- Kiitos.