Työväenluokan brittibändi Manic Street Preachers on nyt arvatenkin kovan paikan edessä. Jos bändi on valmis "dissaamaan" edellistä kasapäin kasapäin palkintoja ja platinalevyjä voittanutta This Is My Truth Tell Me Yours -albumia mediassa näin vahvasti, tulee olettaa että nyt on luvassa jotakin vähintään Holy Biblen ja täydellisyyden väliltä. Katusaarnaajien uusi albumi on kuitenkin ällistyttävän sekava kokoelma. Sen alkuperäisyyskin on pakko pistää vaakalaudalle: se ottaa vaikutteensa niin monesta suunnasta mutta liian harvoin omastaan. Mm. bändien Sonic Youth, New Order, Beach Boys, Joy Division, Rem ja Jesus And Mary Chain selvin vaikutteiden lisäksi kyseenalaistavia tekijöitä ovat ulkopuoliset tuotannosta vastaavat Dave Eringa ja Mike Hedges sekä remixaaja David Holmes. Tämä ei tee levystä missään nimessä huonoa, tosin sen suunta on yhtä hukassa kuin bändin ex-kitaristi & sanoittaja Richey Edwards.

Know Your Enemy tehtiin noin neljässä kuukaudessa, ja kuten huhut kertoivat Manicseilla oli nauhoitettuna 26 uutta kappaletta. Näistä sitten valittiin 16 melko yksimielisesti uudelle pitkäsoitolle. Genrejen rajoja saa ja pitääkin ylittää, mutta KYE menee siinä liian pitkälle. Kirjavuuden ja sekavuuden raja hämärtyy viimeistään albumin puolessa välissä, kun Manicsien on jo kuultu soittavan Found That Soul -biisin raivoisaa punkkia, Ocean Sprayn James Dean Bradfieldin äitiä muistelevaa balladia Sean Mooren trumpettisoololla varustettuna, So Why So Sadin 60-lukutyyppistä popharmoniaa ja Nicky Wiren surkeaa laulua Wattsville Bluesissa sekä Miss Europa Discodancerin erikoisia discokomppeja.

Puolet nauhoituksista tehtiin Espanjan auringossa, vaikka yhden "manic rulen" mukaan näin ei tulisi tehdä, koska musiikista voi tulla silloin liian onnellista. Sen sijaan ennen nauhoitusten alkua Manicsit sopivat kaksi sääntöä joista he ovat pitäneet kiinni: ei kappaleiden harjoittelua eikä jousisoittimia. Esim. His Last Painting -kappale on soitettu vain kerran läpi ennen sen nauhoitusta. Siitä huolimatta se kuulostaa yhdeltä levyn mukavimmista kappaleista levyllä, synkkyydestään huolimatta. Toinen varsinainen helmi on REM-tyylinen Year Of Purification, joka on vähintäänkin yhtä tarttuva ja mukaansa tempaava kuin edellisen This Is My Truth Tell Me Yours -albumin You Stole The Sun From My Heart.

Sekä His Last Painting että Year Of Purification yläpuolelle yltää vain yksi kappale, Let Robeson Sing. Tämä tummaihoiselle amerikkalaiselle vapaustaistelija Paul Robensonille osoitettu todella kaunis kunnianosoituslaulu saa luultavasti kovasydämisen rasistinkin tarkistamaan ideologiansa, ja jos Manics ilmestyy tänä kesänä Provinssirockkiin kuten huhutaan, Nokian kurssit saadaan takulla nousuun Robensonin leijaillessa lavalta kuulioidenn sydämiin. Manics kysyy "Can anyone write a protest song?" ja onnistuukin siinä huomaamattaan itse.

Vaikka Know Your Enemyn piti olla täysin edellisen albumin vastakohta, se onnistuu parhaiten juuri This Is My Truth Tell Me Yoursia vastaavalla materiaalillaan. Vaikuttaa hämmentävästi siltä, että tähän materiaaliin on panostettukin enemmän: mm. vauhdikkaat Found That Soul, My Guernica ja Dead Martyrs jäävät hätäisyydessään ja keskeneräisyydessään rauhallisempien So Why So Sadin ja Ocean Sprayn kauniin haikeuden varjoon. Ehkäpä tämänkin bändin musiikin kehitys on luonnollista niin kuin useampien? Mikä sai Manicsit tekemään näin ristiriitaisen levyn on nyt liian helppo arvata: fanijoukon kaksijakoisuus ja levy-yhtiö Sonyn painostus täyttää molempien fanipuoliskojen odotukset. Tähän viittaa jo So Why So Sad ja Found That Soul -sinkkujen samana päivänä julkaiseminen.

Yleisesti ottaen levylle on annettava arvosana "menettelee", etenkin jos se arvostetaan aikaisempien albumien valossa. Toisaalta levyn alkuperäinen tavoite täyttyi; onhan se todellakin erilainen kuin This Is My Truth Tell Me Yours. Se on silti kauempana aidosta Manic Street Preachersistä kuin mikään aikaisempi levy. Kun ironiatilauksesta bändi laulaakin lopuksi piilotetussa kappaleessa "we are all bourgeois now" (olemme nyt kaikki porvareita).

Mikko Orsmaa