Richey Edwards Oakdalen Swansean yliopistossa vuosina 1986-1989Koulutusjärjestelmä ei ole tarpeeksi radikaali. Se olettaa että suurin osa opiskelijoista on mallioppilaita, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Minä luulin, että yliopisto olisi täynnä ihmisiä, jotka haluavat istua ja jutella kirjoista; olin täysin väärässä. Se oli täynnä ihmisiä, jotka halusivat vain pitää hauskaa ja tehdä mahdollisimman vähän opintojensa eteen.Minä en koskaan yhdistänyt yliopistoa ja hauskanpitoa. Minulle yliopisto oli lukemista ja oppimista, useimmille muille ryyppäämistä ja naimista. Menin sinne oppimaan välttääkseni ruumiillisen työn tekemistä, ja minusta oli ärsyttävää että muut tulivat sinne pitämään hauskaa kolmeksi vuodeksi. Olin neitsyt kun menin yliopistoon, enkä ollut ennen juonut tippaakaan alkoholia. Ja kun koulu loppui, olin yhä neitsyt ja olin juonut vain muutaman kerran. Känniset opiskelijat herättivät minut jatkuvasti riehuessaan käytävillä ja juhliessaan yöllä asuntolan keittiössä. Säälittäviä. Tuli ihan mieleen ala-asteen ensimmäisen luokan idiootit, jotka matkivat Young Ones -sarjan sketsejä ja kuulostivat naurettavilta. En ole koskaan pitänyt opiskelua keinona saada työpaikka. Luin historiaa vain, koska se kiinnosti minua. Moni opiskelija sanoi tehneensä kamalasti töitä tarkoittaen lukeneensa koulukirjoja. Minulle niiden lukeminen ei ollut työtä vaan etuoikeutettua hupia. Ne jotka opiskelevat uraansa varten aina valittivat miten raskasta opiskeleminen on. En ollut varakas ja elin vain opintotuella, mutta minulla ei ollut ollenkaan tiukkaa rahan kanssa, koska en tuhlannut sitä mihinkään. Ne jotka valittivat opintotuen pienuudesta tuhlasivat rahaansa kaiken maailman Interrail-matkoihin ja juhliin, joita kohtaan minulla ei ollut minkäänlaista kiinnostusta. Toisena ja kolmantena vuonna saatoin joskus ostaa viinipullon ja juoda sen yksikseni, joskus taas ostin CD:n; ne muodostivat ainoat ylimääräiset kuluni. Sanotaan, että kaikki sosiaalinen toiminta - mikä on yliopistossa lähinnä ryyppäämistä ja juhlimista - on tärkeä osa yliopistoelämää ja se kasvattaa sosiaalisia taitoja. Paskapuhetta. Sosiaalisia taitoja oppii tai ainakin tulisi oppia jo esikoulussa ja peruskoulussa. Jos minulla olisi ollut oma asunto, olisin viihtynyt paljon paremmin. Asuin asuntolassa, enkä ole koskaan ollut tekemisissä niin ison ihmisjoukon kanssa; olen enimmääkseen ollut yksikseni tai sitten vain muutaman ihmisen seurassa. Oli tuskaa asua tornirakennuksessa, jossa asui minun lisäkseni satoja ihmisiä, joiden kanssa minulla ei ollut mitään yhteistä. Useimmat oppilaat pitäisi potkia ulos kursseilta. Oppilaan pitäisi esittää pätevä syy kouluhallitukselle, jos hänellä on ollut yli kaksi poissaoloa viikossa. Ja jos oppilas jättää töitään tekemättä hänet pitäisi erottaa. Mitä väärää siinä olisi? Se olisi hyvin perusteltavaa, yliopiston tarkoitus tuskin on tarjota nuorille kolmeksi vuodeksi kännäys- ja juhlimispaikkaa. Yliopistossa ei ole kenenkään pakko olla, joten jos opiskelu ei huvita, aina sen voi lopettaa. Halveksin niitä oppilaita jotka baarissa kehuskelelivat kuinka monta tuntia ovat lintsanneet. Sellaiset ihmiset tekevät yliopistossa opiskelusta vitsin, mikä on todella törkeää. Sellaisten kohdalla koulun johdon tulisi olla hiukan autoritaarisempi ja kurinpidollisempi. Yliopistossa ei tarvitse käydä kuin noin kymmenellä luennolla viikossa. Se ei ole todellakaan paljon, vai mitä? Voi myös opiskella itsenäisesti kotona, kirjastossa tai missä vain. Kunhan opiskelee. Jos ei opiskele, voi painua helvettiin! -NME 1993 |